”Kuinka käsitellä attentaattien jälkeisiä psykologisia traumoja”

Vuosi on kulunut siitä, kun islamistiterroristit hyökkäsivät satiirilehti Charlie Hebdoon ja tappoivat kaksitoista ihmistä. Ranska ei ollut kokenut vastaavaa shokkia sitten Algerian sodan jälkeen. Miljoonat ranskalaiset lähtivät kaduille osoittamaan vihaansa ja suruaan, mutta myös solidaarisuuttaan. Ranskaa kohtasi jälleen uusi tragedia 13.11. kun 130 ihmistä kuoli terroristien luoteihin.

Boris Cyrulnik, yksi Ranskan tunnetuimmista neuropsykiatreista, kuvailee juuri ilmestyneessä kirjassaan kuinka tällaiset tapahtumat voivat aiheuttaa kollektiivisen traumaperäisen stressireaktion. Samantyyppistä stressiä todetaan myös esimerkiksi sotien uhreilla. Yksi tähän vaikuttava tekijä on uutiskanavien ja sosiaalisen median aikaansaama katkeamaton tietotulva, joka voi aiheuttaa vakavia psykologisia häiriöitä yksilötasolla.

Kuinka ehkäistä traumoja, ja millä tavoin hoitaa niitä? Miten Suomessa toimitaan? Boris Cyrulnik vastaa näihin kysymyksiin yhdessä apulaisylilääkäri Eeva-Riitta Kokkosen kanssa. Tilaisuus pidetään englanniksi.

Tilaisuus järjestetään Helsingissä 19.1. klo 18 osoitteessa Bulevardi 18.

  • Boris Cyrulnik on kirjoittanut parisenkymmentä teosta sekä yli 200 tieteellistä julkaisua. Hän on myös toiminut UNICEF:in tehtävissä Congossa, Bulgariassa ja Romaniassa. Vuonna 2011 hän julkaisi lasten ja nuorten itsemurhia käsittelevän valtiollisen raportin Quand un enfant se donne la mort (vapaasti käännettynä Kun lapsi valitsee kuoleman). Vuonna 2012 Cyrulnik julkaisi omaelämänkerrallisen teoksen Sauve toi, la vie t’appelle (Pelasta itsesti, elämä kutsuu), joka käsittelee hänen omaa lapsuuttaan sodan varjossa, ja joka on voittanut useita merkittäviä palkintoja. Muistelmien toinen osa Les âmes blessées (Haavoitetut sielut) julkaistiin 2014.
  • Eeva-Riitta Kokkonen toimii apulaisylilääkärinä HYKS:n lasten ja nuorten klinikassa lasten yleissairaalapsykiatrian työryhmän johdossa. Hän on osallistunut mm. sosiaali -ja terveysministeriön narkolepsiaan sairastuneiden lasten ja nuorten psykososiaalista tukea selvittelevään työryhmään (2015). Väitöskirjatutkimuksensa hän on tehnyt fyysisesti pitkäaikaissairaiden lasten myöhemmän iän psykososiaalisesta selviytymisestä. Hän johtaa myös työryhmää, joka vastaa lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen järjestämisestä sellaisissa katastrofitilanteissa jotka ovat johtaneet sairaalahoitoon fyysisen vaurioitumisen vuoksi. Hän on koulutukseltaan myös lapsiterapeutti (VET).

Tilaisuus on avoinna kaikille, pyydämme kuitenkin ilmoittautumaan osoitteeseen: science@france.fi