Ranskalaisten elokuvien juhlaa Yle Teemalla! Kanava esittää lokakuussa ranskalaisen elokuvaohjaaja- ja käsikirjoittajaneron Jacques Tatin koko tuotannon. Tatin vahvuus oli erinomainen komiikan lukutaito. Hän tarkkailli aikansa yhteiskunnan arkipäiväisiä toimintoja, joiden myötä hän kehitti parodiallisia ohjelmanumeroita, jotka ovat vakiinnuttaneet Tatin aseman erityislaatuisena ja monipuolisena koomikkotaiteilijana. Tati ei koskaan suostunut ottamaan vastaan suurten tuotantoyhtiöiden apua, vaan huolehti itse taustakulisseista ja erityisesti elokuvien äänimaailmasta, jonka hän halusi muistuttavan mahdollisimman paljon aitoa. Jacques Tati oli myös eleiden ja ilmeiden mestari ilmeettömine kasvoineen ja solakkoine vartaloineen, ja aina yhteensopimaton ympäröivään maailmaan. Tatin syntymästä tulee 9.10. kuluneeksi 110-vuotta, joten nyt kannattaa viimeistään tutustua yhteen ranskalaisen elokuvan maineikkaimpaan hahmoon.

Elokuvat ovat saatavilla Yle Areenasta 9.10 lähtien vuoden loppuun asti.

 

Kokoillan elokuva:

Lystikäs kirjeenkantaja (Jour de Fête, Ranska, 1949)

Jacques Tatin pitkä esikoiselokuva on valloittava komedia maalaiskylän postinkantajasta, joka yrittää nykyaikaistaa työtapansa.

 

Riemuloma Rivieralla (Les Vacances de Monsieur Hulot, Ranska, 1952)

Jacques Tatin parhaimpiin kuuluva komedia ihmisten ja ympäristönsä kanssa alati törmäilevän herra Hulot’n kommelluksista rannikon lomakeskuksessa.

 

Enoni on toista maata (Mon Oncle, Ranska, 1958)

Jacques Tatin vähäeleinen ja riemastuttava mestariteos herra Hulot’n yrityksistä tulla toimeen hänen sisarensa huippumodernin ja koneistetun unelmakodin, ehkä perheenkin, kanssa.

 

Playtime (Ranska, 1967)

Mestarikoomikko Jacques Tatin klassikko herra Hulot’n vaelteluista huippumodernin Pariisin toimisto- ja yöelämässä, missä hän luo kaaosta pelkällä läsnäolollaan.

 

Trafic – liikenne (Trafic, Ranska, 1971)

Jacques Tatin komediassa törmäilevä herra Hulot yrittää kuljettaa kehittelemänsä uudenlaisen matkailuauton Hollannin suureen autonäyttelyyn.

 

Parade (Parade, Ranska/Ruotsi, 1974)

Jacques Tatin viimeinen pitkä elokuva tehtiin Tukholmassa Ruotsin televisiolle ja se palautti tuolloin 65-vuotiaan mestarikoomikon huumorinsa alkulähteille sirkuspantomiimin pariin.

 

Illusionisti (L’Illusionniste, Ranska, 2010)

Jacques Tatin käsikirjoitukseen perustuva suloinen animaatioelokuva taikurista, joka 1950-luvun lopulla juuttuu pikkukylästä häntä seuranneen tytön kanssa Edinburghiin. O: Sylvain Chomet.

 

Lyhytelokuva:

Etsitään kovanaamaa (On demande une brute, Ranska, 1934)

Varhaisessa lyhytelokuvassaan Jacques Tati esittää uutta roolia etsivää näyttelijää, joka tietämättään hakee paikkaa painiotteluun mestarin kanssa. O: Charles Barrois.

 

Rattoisa sunnuntai (Gai dimanche, Ranska, 1935)

Jacques Tatin varhainen lyhytelokuva kahdesta velmusta, jotka houkuttelevat turisteja romubussiinsa maaseutukiertueelle. O: Jacques Berr.

 

Varo vasentasi (Soigne ton gauche, Ranska, 1936)

Jacques Tatin varhainen lyhytelokuva mestarin varjossa nyrkkeilyä harjoittelevasta laiskasta maalaispojasta. Ohjaajana toinen tuleva mestari René Clément.

 

Kirjeenkantajien koulu (L’École des Facteurs, Ranska, 1947)

Jacques Tatin ensimmäinen ohjaustyö oli lyhyt komedia ranskalaisen postinjakajan modernisointipyrkimyksistä. Tati laajensi pian aiheen ensimmäiseksi pitkäksi elokuvakseen.

 

Iltakoulu (Cours du soir, Ranska, 1967)

Playtimen lavasteissa kuvatussa lyhytfilmissä Jacques Tati opettaa orastaville koomikoille pantomiimin alkeita mm. tupakoinnin, kompastumisen ja ratsastuksen kautta. O: Nicolas Rybowski.

 

Talon maistiaiset (Dégustation maison, Ranska, 1978)

Jacques Tatin tytär Sophie Tatischeff filmasi epätavallisia mausteita käyttävästä kahvilasta kertovan palkitun lyhytelokuvansa Lystikkään kirjenkantajan pikkukaupungissa.

 

Juhliva saari (Forza Bastia, Ranska, 1978)

Jacques Tati teki vuonna 1978 dokumenttia jalkapallon UEFA-Cupin finaaliin yltäneestä korsikalaisesta SC Bastia-seurasta. Filmi julkaistiin vasta vuonna 2002 Tatin tyttären Sophie Tatischeffin leikkaamana.