Touko – elokuu 2018

Ranskalainen Jeanne Moreau (1928–2017) oli teatterin ammattilainen, josta tuli uuden aallon
muusa, mestariohjaajien innoittaja, uuden elokuvan arvostetuin näyttelijä ja iättömän karismaattinen veteraani.

Moreaun modernisuuden löysi Louis Malle elokuvassa Hissillä mestauslavalle, jonka esitimme keväällä. Yö kuuluu rakkaudelle(1958) vahvisti löydön tulkinnalla avioliitossa elävästä rouvasta, joka löytää naiseutensa täyttymyksen uudella ja järisyttävällä tavalla. Sensuurikin valpastui; Suomessakin elokuvasta leikattiin kuusi minuuttia.

Lisätiedot: https://kavi.fi/fi/elokuvasarja/jeanne-moreau


Jules ja Jim
18.05.2018 – 17.00
24.05.2018 – 19.00

Jules et Jim, François Truffaut, 1962

Jules and Jim

Michelangelo Antonioni sai Moreaun elokuvaansa Yö, jonka esitimme joulukuussa. François Truffaut’n Julesissa ja Jimissä (1962) Moreaun päärooli on elokuvan nimestä huolimatta ratkaiseva. Kyseessä on elokuva naisen myytistä – ja myytin purkamisesta ja kyseenalaistamisesta Moreaun ainutlaatuisen osasuorituksen ansiosta.

Eeva
22.05.2018 – 18.55
25.05.2018 – 17.00
Eva, Eva, Joseph Losey, 1962
Joseph Loseyn Moreau kirvoitti uudelle innoituksen tasolle Eevassa (1962), joka on barokkinen tarina tuhoavasta intohimosta. Pohjana olevan dekkarin oli vinkittänyt Moreaulle hyväksi elokuvaideaksi Jean Cocteau. Moreaun tulkinta on poikkeuksellinen yhdistelmä julmuutta, yksinäisyyttä ja haavoittuvaisuutta.

Enkelten lahti
31.05.2018 – 19.00
03.06.2018 – 20.20
La Baie des anges,  Jacques Demy, 1963
Enkelten lahdessa (1963) Moreau sai ohjaajakseen Jacques Demyn. Ohjaajaa kiinnostava sattuman ja onnen teema kiteytyi nizzalaisen uhkapelikasinon maailmaan, jossa päähenkilöä tulkitsi blondiiniksi muutettu Moreau. Pelaaminen on hänelle uskontoa, kasinot jumalan valtakuntia ja pelaajat enkeleitä.

Kamarineidon päiväkirja
07.06.2018 – 18.35
09.06.2018 – 17.00
le Journal d’une femme de chamber, Luis Bunuel, 1964
Diary of a Chambermaid
Kamarineidon päiväkirjassa (1964) ohjaajaksi tuli Luis Buñuel, joka mieltyi Moreaun konstailemattomuuteen. Tarinan käynnistyessä vaunut ovat surrealistiseen tapaan matkalla ”toiseen todellisuuteen”, eletään vuotta 1928, ja Moreaun esittämä kamarineito joutuu kartanon isännän saapasfetisismin osapuoleksi.

Kuolematon tarina
19.06.2018 – 20.15
12.07.2018 – 17.00
Une histoire immortelle, Orson Welles, 1967
The immortal Story
Orson Wellesin kanssa Moreau teki kolme elokuvaa ja oli lisäksi mukana keskeneräisessä The Deepissä. Karen Blixen kuului Wellesin lempikirjailijoihin. Kuolematon tarina (1968) kertoo Macaon mahtavasta kauppiaasta, joka haluaa muuttaa legendan todeksi. Ja se muuttuukin todemmaksi kuin hän oli tarkoittanutkaan.

Onnenhetkiä
21.06.2018 – 20.05
26.06.2018 – 19.00

Le Petit théâtre de Jean Renoir, 1970, Jean Renoir
The Little Theater of Jean Renoir
Jean Renoir sai Moreaun mukaan viimeiseen teokseensa, episodielokuvaan Onnenhetkiä (Le Petit Théâtre de Jean Renoir, 1970). Moreau, hieno laulaja, jolta muistetaan Julesin ja Jimin tunnuslaulu ”Le Tourbillon”, esittää kappaleen ”Quand l’amour meurt”, joka oli kuultu myös Marlene Dietrichin tulkintana elokuvassa Marokko.

Louise – rakkaani
03.07.2018 – 16.45
ti 24.07.2018 – 19.00
Chère Louise, Philippe de Broca, 1972
Dear Louise
Philippe de Brocan viehättävässä, koskettavassa ja humoristisessa elokuvassa Louise – rakkaani (1972) Moreau esittää opettajatarta, joka nuortuu kokiessaan rakkaussuhteen italialaisen siirtolaispojan kanssa.

Ranskalaisia muistoja
ti 10.07.2018 – 17.00
ke 25.07.2018 – 19.00
Souvenirs d’en France
French Provincial, 1975, Téchiné
Moreau oli pääosassa myös André Téchinén elokuvassa Ranskalaisia muistoja (1975), joka peilaa vuosisadan historiaa pikkukaupunkilaisperheen prisman kautta. Moreaun esittämä hahmo on perheen koossapitävä voima, ja elokuva on keskeisesti hänen kasvutarinansa.

Viimeinen valtias
to 02.08.2018 – 19.00
su 05.08.2018 – 20.05
Le Dernier Nabab, Alia Kazan, 1976
The Last Tycoon
Elia Kazan sai Moreaun mukaan viimeiseen elokuvaansa Viimeinen valtias (1976). Pohjana oli F. Scott Fitzgeraldin romaani, ja näyttelijäkaarti oli poikkeuksellinen kiinnostava. Pääosaa, Irving G. Thalbergin kaltaista elokuvamogulia, esitti nousukiidossa oleva Robert De Niro muista rooleistaan poikkeavalla ja miellyttävällä tavalla.

Aika lähteä
ti 07.08.2018 – 19.00
la 11.08.2018 – 21.00
Le Temps qui reste, 2005, François Ozon
Time to Leave
François Ozonilla on ollut silmää kaikenikäisille lahjakkaille näyttelijättärille. Moreaun hän sai mukaan elokuvaansa Aika lähteä (2005). Päähenkilö on nuori homoseksuaalinen muotivalokuvaaja, joka saa tietää, että hänellä on vain kolme kuukautta elinaikaa. Hän on vaikea kaikille ja uskoutuu vain isoäidilleen (Moreau).